Koiran äänipelon hoitaminen vaatii pitkäjänteistä käytösterapiaa

Tavallisimmin koirat pelkäävät ilotulitteita, ukkosta ja laukauksia. Äänipelkoa hoidetaan siedättämällä sekä vastaehdollistamisella. Molemmat vaativat aikaa ja johdonmukaisuutta, joten koiran äänipelkoon kannattaa hakea apua hyvissä ajoin. Käytösterapian tukena voi käyttää lääkitystä, joka helpottaa oireita, mutta ei poista ongelman syytä.

Äänipelko voi ajan myötä pahentua, joten omalle koiralle kannattaa hakea apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jos äänipelko jatkuu pitkään, koira voi alkaa pelätä myös ääniin liittyviä tapahtumia. Esimerkiksi ukkosta pelkäävä koira voi alkaa pelätä myös sadetta.

Evidensian Eläinlääkäriasema Käpälämäessä työskentelevä käytösneuvoja Helmi Pesonen suosittelee hakemaan apua koiran äänipelkoon heti, jos koiran pelko hankaloittaa tai rajoittaa arkea esimerkiksi siten, ettei voi ulkoilla kaikissa mieluisissa paikoissa.

Ammattilaisen apua kannattaa hakea myös silloin, jos koira alkaa pelkäämään useampia asioita, palautuu hitaasti pelottavista tilanteista tai voi selvästi huonosti äänipelon aikana.

”Pelko on luonnollinen tunne, mutta pitkittyessään tai liian usein koettuna se on aina uhka hyvinvoinnille. Se aiheuttaa aina stressiä ja sillä voi pitkittyessään olla vaikutuksia koiran suolistoon, uneen, vastustuskykyyn ja tietenkin käyttäytymiseen”, Pesonen sanoo.
 

Äänipelon hoitaminen vaatii jatkuvaa työtä

Käytösterapia tehoaa äänipelkoon parhaiten silloin, kun omistaja sitoutuu harjoitteluun, siedätystahti on sopivan maltillinen ja rinnalle löydetään juuri kyseiselle koiralle sopiva tukihoito.

”Hoidon onnistumisessa on tärkeää löytää kaikki pelkoa tai ahdistusta aiheuttavat asiat. Usein äänien lisäksi pelkoon on voinut yhdistyä tuoksuja ja näköaistimuksia, kuten ilotulituksien välkkyminen tai ruudin haju”, Pesonen kertoo.

Siedättämisessä pelottavia ääniä soitetaan koiralle hallitussa tilanteessa. Ensin ääniä soitetaan hyvin hiljaisena, mutta lopulta olisi tärkeää, että koira tottuu kuulemaan ääniä yhtä kovaa kuin aidoissa tilanteissa. Treenejä pitää tehdä myös yllättäen, vaikkakin aina siten, että koira ei pelästy.

”Siedättämisen lisäksi on usein tärkeää yhdistää koiralle mieluisia tehtäviä tai puuhailuja äänipelkoa aiemmin aiheuttaneeseen tilanteeseen, jotta koira säilyttää toimintakyvyn. Lopulta koira voi siedättymisen lisäksi oppia jopa pitämään äänistä”, Pesonen sanoo.
 

Koiran äänipelko voi alkaa pienistä äänistä

Penni-koiran äänipelko alkoi viime keväänä takkatulen rätinästä ja poksumisesta. Myöhemmin Penni alkoi pelätä myös kotitalon hirsien paukahduksia, peltikattoon ropisevaa sadetta sekä kovan tuulen aiheuttamia talon ääniä.

”Pahimmillaan Penni kiipeili sohville ja pyrki ikkunoiden kautta ulos pakoon. Muuten pelko näkyy läähätyksenä, levottomana kulkemisena sekä vinkumisena. Erityisesti Penni pyrki eteiseen, sillä kaikki sen pelkäämät äänet ovat kotona sisällä”, omistaja Heidi Sjöblom sanoo.

Pennin äänipelkoa on hoidettu samaan aikaan sekä siedättämällä että lääkityksellä. Yhdessä ne ovat toimineet hyvin. Sjöblom on huomannut, että ulkoilu, haistelu ja liikunta rauhoittavat Penniä ja vähentävät sen stressiä. Siksi hän on aloittanut siedättämisen ulkona.

Pelkoa on lisännyt tulen näkeminen, joten koiraa varten on tehty ulko-oven viereen aidattu alue. Sieltä Penni saa tulla samaan tilaan takkatulen kanssa omassa tahdissaan. Rohkeus palkitaan aina herkuilla.

Kesän aikana äänipelko helpotti, mutta lämmityskauden alku on tuonut takkatulen pelon takaisin. Joinakin päivinä Penni jopa nukkuu samassa tilassa takkutulen kanssa, mutta toisina päivinä se pelkää yhä ääniä. Tilanne on kuitenkin huomattavasti helpompi kuin keväällä.

”Mitä enemmän muuta stressiä Pennillä on, sitä enemmän myös äänet jännittävät. Yritämme pitää elämän rauhallisena ja tasaisena. Automatkat jännittävät Penniä, joten niitä ei voi tehdä kovin montaa kertaa viikossa”, Sjöblom kertoo.
 

Lääkitys tukee käytösterapiaa

Tuleva uusivuosi on Sjöblomin ja Pennin ensimmäinen yhdessä, joten vielä ei ole varmuutta siitä, kuinka Penni reagoi ilotulitteisiin. Sjöblom aikoo joka tapauksessa siedättää Penniä myös ilotulitteisiin ennen uutta vuotta.

”Ulkona kuuluvat metsästäjien laukaukset eivät ole pelottaneet, mutta toki ne ovat olleet vain yksittäisiä ääniä. Meillä on Pennille resepti lääkitykseen jo varmuuden vuoksi uuttavuotta varten”, Sjöblom sanoo.

Evidensian eläinlääkäri Tanja Hakkarainen kertoo, että lääkityksellä voidaan helpottaa koiran oloa esimerkiksi uutenavuotena, kun tarvitaan lyhytkestoista helpotusta äänipelkoon, tai siedättämisen ohella silloin, kun pelkotilat estävät koiraa rauhoittumasta.

Vaikeinta äänipelon hoitaminen on silloin, jos koira joutuu säännöllisesti liian vaikeisiin tilanteisiin äänien suhteen. Silloin on vaikeaa saada koiran kroonista stressiä helpotettua ilman lääkitystä ja päästä tilanteeseen, jossa koiraa voisi siedättää ääniin.

Koira pystyy lääkityksen avulla keskittymään käytösterapiaan ja tuloksia on mahdollista saada. Pelkkä lääkitys ei kuitenkaan poista ongelmien syytä, joten ainoana hoitokeinona se ei pelkotiloihin toimi.

”Jos äänipelkoa esiintyy vain harvoissa tilanteissa, riittää tarvittaessa annettava lääkitys. Jos pelko on jatkuvaa ja päivittäistä, pitkäaikainen lääkitys on tarpeen. Lääkityksestä voi luopua, mikäli äänipelon saa vähenemään merkittävästi siedättämällä”, Hakkarainen sanoo.