Palvelut Kissoille

Kissan tarttuvat taudit

Tarttuvia sairauksia kissoilla aiheuttavat mm. erilaiset virukset, bakteerit, sienet ja loiset. Aiheuttajien lisäksi tautien leviämiseen vaikuttavat kissan ympäristö sekä kissan oma yleiskunto.

Yleisesti pennut ja vanhat kissat sekä kissat, joilla lääkityksen (esim. kortisoni) tai jonkin muun sairauden (esim. FIV) vuoksi vastustuskyky on alentunut, ovat herkimpiä sairastumaan tarttuviin tauteihin. Lisäksi suurissa kissapopulaatioissa (kissatalot, kissahotellit) ja avoimissa kissaloissa asuvat kissat ovat alttiimpia sairastumaan. Suljetussa kissalassa, josta ei käydä näyttelyissä ja jossa ei vieraile kissoja sekä yhden tai kahden kissan sisäkissataloudessa, on tartuntariski pienin.

Kissan flunssa ja ylempien hengitysteiden tulehdus

Ylempien hengitysteiden tulehdukset ovat erittäin tavallisia. Herbesvirus ja calicivirus ovat yleisimmät infektioiden aiheuttajat. Tartunta tapahtuu helposti, tavallisimmin suorassa kissakontaktissa silmä- ja sieraineritteiden ja/tai kuolan välityksellä.

Oireita, jotka vaihtelevat vakavuudeltaan, ovat mm. niiskutus, aivastelu, sierain- ja silmävuoto, ruokahaluttomuus, apaattisuus, nielemisvaikeudet ja kuume.  

Viruksien aiheuttamiin infektioihin ei ole parantavaa hoitoa. Hengitystietulehdusten hoidossa tärkeää on tukihoito. Useimmat kissat toipuvat akuutista tulehduksesta tukihoidolla 7–10 päivässä.

Kissarutto

Kissarutto on viruksen (FPV) aiheuttama erittäin tarttuva sairaus. Siihen voi sairastua suorassa kissakontaktissa, mutta koska virus on erittäin kestävä ympäristössä, eikä siihen juurikaan tehoa desinfektioaineet, voi kissaruttoon sairaustua myös ympäristön välityksellä.

Kliiniset oireet voivat vaihdella lievistä oireista aina ns. perakuutin sairauden johtamaan yhtäkkiseen kuolemaan. Kissaruttoon ei ole parantavaa lääkettä. Oireenmukainen tukihoito on erittäin tärkeää. Rokotteet kissaruttoa vastaan ovat hyvin tehokkaita, ja useimmat rokotetut kissat ovat täysin suojattuja kliiniseltä sairaudelta.

Kissan immunokatovirus (FIV)

FIV kuuluu retrovirussuvun lentiviruksiin kuten myös ihmisten immunokatovirus HIV. Virukset ovat kuitenkin lajispesifisiä eli kissan virus (FIV) ei pysty sairastuttamaan ihmistä.

Yleisimmin FIV tarttuu kissalta toiselle kissan puremien tai verensiirron välityksellä. Saatuaan tartunnan kissa voi oirehtia lievästi tai olla oireeton useita vuosia. FIV kuitenkin heikentää kissan omaa puolustusjärjestelmää, ja kissa on herkempi muille infektioille ja sairauksille. Sairauden kliiniset oireet vaihtelevatkin kulloisenkin sekundaarisen sairauden mukaan.

Itse virukseen ei ole parantavaa hoitoa. Sitäkin tärkeämpää on pitää yllä sairastuneen kissan hyvää yleiskuntoa hyvällä ruokavaliolla, säännöllisillä madotuksilla, rokotuksilla ja eläinlääkärin puolivuosittaisilla terveystarkastuksilla.

Kissan leukemiavirus (FeLV)

FeLV ei ole kovinkaan kestävä virus. Yleisimmin tartunta tapahtuu syljen välityksellä, mutta virusta erittyy myös ulosteissa, virtsassa ja maidossa. Oletetaan, että tartunta vaatii pidempiaikaisen kissakontaktin.

FeLV pystyy aiheuttamaan useita erilaisia sairauksia ja oireita. FeLV -kissoilla todetaan mm. anemiaa, maksa- ja suolistosairauksia sekä lisääntymisongelmia. Toisilla kissoilla virus voi aiheuttaa kasvain- tai muita syöpäsairauksia, kuten lymfoomaa ja leukemiaa. Useat kissat kärsivät FeLV-viruksen aiheuttamasta vastustuskyvyn laskusta, mikä altistaa kissat muille sairauksille.

FeLV-virusta parantavaa hoitoa ei ole. Sitäkin tärkeämpää on pitää yllä sairastuneen kissan hyvää yleiskuntoa hyvällä ruokavaliolla, säännöllisillä madotuksilla, rokotuksilla ja eläinlääkärin puolivuosittaisilla terveystarkastuksilla.

FeLV-positiivinen kissa voi elää kuukausia – jopa vuosia. On kuitenkin oleellista, että FeLV-positiivinen kissa ei ole tekemisissä muiden kissojen kanssa eikä liiku ulkona vapaana. Tämä estää sairauden leviämisen ja samalla suojaa FeLV-positiivista kissaa sairastumasta muihin sekundaarisiin sairauksiin.

Kissan tarttuva vatsakalvontulehdus (FIP)

FIP-infektion aiheuttaa kissan coronavirus. Virus tarttuu pääasiassa ulosteen välityksellä suun kautta. 90 prosenttia coronavirus-tartunnan saaneista kissoista pysyy terveinä, vaikkakin erittävät virusta ulosteissaan. Tartunta voi aiheuttaa ripulia, ja vain pienelle osalle kissoista muodostuu viruksen muuntautumisen seurauksena FIP. Sairastumisen edellytyksenä on viruksen mutaation lisäksi heikko kissan oma puolustusjärjestelmä.

FIP-sairautta on olemassa kahta eri muotoa, kosteaa ja kuivaa. Kosteassa muodossa proteiinipitoista nestettä kertyy rinta- tai vatsaonteloon, minkä seurauksena esiintyy hengitysvaikeuksia ja/tai vatsan turvotusta. Kuivassa muodossa elimistön mikä tahansa elin voi sairastua. Sairauden oireina molemmissa muodoissa on mm. ruokahalun heikkeneminen, laihtuminen, väsymys sekä kuumeilu, johon antibiootit eivät auta.

FIP:iin ei ole olemassa tehokasta hoitoa. Mahdollinen hoito on lähinnä oireenmukaista hoitoa, joka helpottaa oireita. Useimmissa tapauksissa päädytään eutanasiaan.

Varaa aika

Ajankohtaista

13.09.2018

Evidensia palkitsee jälleen aktiivisen eläinlääketieteen opiskelijan

Vuosittain jaettavan Evidensia Stipendin suuruus on 1000 euroa.

24 h päivystävä eläinsairaala Espooseen
11.09.2018

Uusi 24/7 päivystävä eläinsairaala Espooseen

Finnoon Evidensia-eläinsairaala muuttaa vuoden 2019 alussa uusiin tiloihin Espoon Suomenojalle, jossa se palvelee jatkossa 24/7 päivystävänä eläinsairaalana vanhalla tutulla nimellään Espoon eläinsairaala.

06.09.2018

Lisääntymistieteen palvelut jälleen Evidensiasta

Mäntsälän eläinlääkäriasemalla on syyskuun alussa aloittanut lisääntymistieteisiin erikoistunut eläinlääkäri Tuire Tamminen.