Palvelut Kissoille

Kissan loishäätö

Kissojen säännöllisellä madotuksella eli loishäädöllä voidaan ehkäistä loistartuntojen haittoja. Loishäätötarve vaihtelee kissan iän ja elintapojen mukaan.

Kissanpennun loishäätö

Pennun kasvattaja on todennäköisesti madottanut emon ja pennut useita kertoja ennen 12 viikon luovutusikää. Jos näin ei ole, on pennuille hyvä antaa loishäätö 1–2 viikkoa ennen rokotuksia 16 viikon ikäisenä annettavaan rokotukseen saakka. Tämän jälkeen madotus tehdään kissan eläintapojen ja yksilöllisen tarpeen mukaan ulostenäytteen avulla.

Loisia on useita erilaisia. Joskus niitä voi jopa nähdä. Spagettimaiset suolinkaiset, litteiltä riisinjyviltä näyttävät heisimadot tai silmälle näkymättömät giardiat saattavat aiheuttaa kissalle loisesta riippuen mm. ruokahaluttomuutta, turkin kiillottomuutta, karvanlähtöä, ripulia tai yskää. Myös oireettomalla kissalla voi olla loisia. Erityisen herkkiä loistartunnoille ovat pennut ja nuoret kissat.

Ulkona liikkuvan kissan loishäätö

Vapaasti ulkoileva kissa todennäköisesti pyydystää ja syö jyrsijöitä, joista se saattaa saada suolinkais-, heisimato- tai alkueläintartunnan. Ulkoilevalle kissalle suositellaan säännöllistä madotusta kuukausittain pratsikvantelia sisältävällä valmisteella aina 16 viikon iästä alkaen. Matolääkkeet ovat hyvin siedettyjä, eikä tiheästä madotuksesta ole kissalle haittaa. Eläinlääkäri osaa neuvoa sopivan laajakirjoisen matolääkkeen valinnassa.

Huhtikuusta lokakuuhun ulkona liikkuvat kissat kannattaa lääkitä myös punkkeja ja ulkoloisia vastaan.

Aikuisen sisäkissan loishäätö

Valmisruokaa syövän aikuisen sisäkissan riski saada loistartunta on pieni. Kissan omistaja voi tosin tietämättään kantaa kotiin kengänpohjissaan loisia, jotka päätyvät ensin kissan varpaisiin ja sitten suun kautta elimistöön. Kissan elimistössä saattaa majailla mm. suolinkaisen lepomuotoja, jotka aktivoituvat esimerkiksi tiineyden aikana. Lepomuotoja ei voi matolääkkeellä hävittää. Myös raaka järvikala on yksi mahdollinen loistartunnan lähde. Raakaa tai heikosti kypsennettyä järvikalaa ei kannata syöttää kissalle.

Sisätiloissa olevilta kissoilta suosittelemme varmistamaan matolääkityksen tarpeen ulostenäytteen avulla vuosittain. Eläinlääkäri määrittelee loistutkimuksen tuloksen perusteella kissan elintapojen mukaan sille riittävän loislääkityksen. Loisten tutkiminen säännöllisin väliajoin on tärkeä ennaltaehkäisevä terveydenhoidon toimenpide, sillä osa kissan loisista voi muodostaa terveydellistä haittaa myös kissan omistajalle. 

Varaa aika kissasi loishäätöön lähimmältä Evidensia-eläinlääkäriasemaltasi!

Varaa aika

Ajankohtaista

13.09.2018

Evidensia palkitsee jälleen aktiivisen eläinlääketieteen opiskelijan

Vuosittain jaettavan Evidensia Stipendin suuruus on 1000 euroa.

24 h päivystävä eläinsairaala Espooseen
11.09.2018

Uusi 24/7 päivystävä eläinsairaala Espooseen

Finnoon Evidensia-eläinsairaala muuttaa vuoden 2019 alussa uusiin tiloihin Espoon Suomenojalle, jossa se palvelee jatkossa 24/7 päivystävänä eläinsairaalana vanhalla tutulla nimellään Espoon eläinsairaala.

06.09.2018

Lisääntymistieteen palvelut jälleen Evidensiasta

Mäntsälän eläinlääkäriasemalla on syyskuun alussa aloittanut lisääntymistieteisiin erikoistunut eläinlääkäri Tuire Tamminen.